Viikko 42

Tämäkin viikko on mennyt edellisten viikkojen tapaan fillaroinnin merkeissä. Alkuviikosta ei tullut tehtyä yhtään extralenkkiä, ainoastaan työmatka-ajoa. Sitten keskiviikkona iski jonkinlainen räkätauti ja pidin suosiolla pari päivää lepoa. Perjantaina olisi jo voinut käydä lenkillä, mutta kun ei tässä nyt ole mikään kiire näiden treenien kanssa niin pidin sitten perjantainakin lepoa. Viikonloppuna oli tarkoitus tehdä pidemmät fillarilenkit molempina päivinä.

Lauantaina kävin kiertämässä Nuuksion ulkoilureittejä ja hiekkateitä kaksi ja puoli tuntia. Oli taas todella hauskaa kiertää vauhdikkaita ja vaihtelevia tie- ja polkuosuuksia. Ilma oli pilvinen, mutta sadetta tai tuulta ei ollut. Alla muutama kuva lauantain lenkiltä.

Vielä on ruskaa lehtipensaissa

Salmesta

Mahtava ruska lehtikuusissa

Vedenpinta lähentelee jo tietä

Laku nauttii saunasta.

Sunnuntaina tein sitten vähän pidemmän lenkin, vajaat neljä tuntia osin samoilla poluilla kuin lauantaina. Salmesta jatkoin vielä Rinnekodin suuntaan, mutta siellä loppuivat sitten tiet kesken ja olisi pitänyt siirtyä metsän puolelle polkuja kulkemaan. Siihen en kuitenkaan ryhtynyt vaan käännyin sitten takaisin ja jatkoin helppokulkuisilla poluilla.
Pyörän kanssa oli pientä ongelmaa, kun edellisenä yönä vettä oli tullut taas ihan urakalla ja tiet olivat todella mutaisessa kunnossa. Eturattaiden väliin meni välillä niin paljon tavaraa etteivät ketjut enää mahtuneet sinne joukkoon. Siinä sitten useampaan kertaan keskusteltiin pyörän kanssa ennekuin ketjut taas suostuivat yhteistyöhön rattaiden kanssa. Alla gps-träkki päivän reissusta.


Viikolle kertyi yhteensä 226 kilsaa fillarilla. Tällä viikolla pidin taukoa punttisalista, kun hiukan alkoi tuo alaselkä taas ilmoittelemaan itsestään vatsa- ja selkälihastreenien jälkeen. Pitää siis olla vielä varovainen niiden kanssa. Jaloille taas saa ihan tarpeeksi rasitusta maastopyöräilyn kautta.

Ensi viikko menee samalla kaavalla. Tosin sillä erotuksella, että pe-la menee Mammuttimarssissa.

Lisää pyöräilyä

Taas on yksi viikko tätäkin syksyä mennyt. Aika tuntuu kuluvan todella nopeasti vaikka juoksemaan ei vieläkään pääse. Sen sijaan tällä viikolla on pyöräily tullut sitäkin tutummaksi. Perustyömatkojen lisäksi tällä viikolla on tullut tehtyä kolme fillarilenkkiä ja reidet ovat saaneet kyytiä lähiseutujen maastoissa. Tänään kävin tekemässä 2,5 tunnin lenkin Salmeen ja takas. En mennyt ihan samoja reittejä kuin juostessa, koska ne ovat vähän turhan teknisiä meikäläiselle vaan enemmänkin nopeita mutta mäkisiä hiekkateitä, joita oli ilo polkea. Takaisin tullessa kiersin vielä vähän extraa ja kilometrejä tuli yhteensä 53. Vauhti nousee välillä todella kovaksi kun taas jyrkissä ylämäissä se on kävelyäkin hitaampaa. Lopussa tuntui, että käsivarretkin olivat ylämäissä hapoilla vaikka jaloilla mä vielä siinä vaiheessa yritin polkea.

Parin viikon päästä kisataan taas Mammuttimarssissa, jossa olisi vaihtoehtona kulkea reitti läpi fillarilla. Se onkin houkutteleva, mutta olen jo lupautunut mukaan huoltopuolelle, joten se jää kyllä tällä kertaa väliin. Pitkän reitin 170 kilsaa pyörällä olisi kyllä ollut hieno kokemus sekin. Tilaa kilpailussa on vielä paljonkin, joten kaikki innokkaat heti ilmoittautumaan mukaan joko jalan tai pyörällä.

Tiistaina jatkoimme tutkimuksia, kun kävin toisen kerran kokeilemassa fysioakustista tuolia. Lisäsimme viime kerrasta vähän voimakkuutta ja tunne olikin edellistä kertaa parempi. Tästä vähän lisää jatkossa.

Sadetta on nyt viimeisen neljän viikon aikana tullut meillä yhteensä 110 milliä, joka tarkoittaisi lumeksi muutettuna yli metrin verran lunta. Eli hyvältä näyttää lumien suhteen. Nyt vaan pitäisi lämpötilojen pudota sen verran, että pysyttäisiin pakkasen puolella ja kinokset alkaisivat kasvaa. Viime talvena pysyvä lumi tuli vasta tammikuussa Loppiaisen jälkeen. Loppiaisrogaining juostiin parin sentin lumessa ja siitä se sitten alkoi pysyä pakkasella ja lunta alkoi kertyä. Saa nähdä meneekö tänä vuonna niin myöhään.

Alla pari kuvaa viikolta.

Rusina

Laku nauttii saunan lämmöstä Karhulaatikossa.

Leppävaara. Lauantaina pyöräkauppoja kierrellessä.

Syksy tulee

Mennyt viikko saatiin päätökseen aivan mahtavassa syyssäässä. Vielä alkuviikosta kelit olivat hieman epävakaiset, mutta viikonloppu on ollut pelkkää aurinkoa. Reipas tuuli on tosin puhaltanut, mutta sekään ei ole ollut mitenkään kylmä. Lauantaina kävimme coachin kanssa kävelemässä Nuuksion poluilla. Väkeä oli melkein tungokseen asti.

Keskiviikkona kävin esimmäistä kertaa kokeilemassa fysioakustista tuolia MacMentorilla. Tätä on ollut tarkoitus kokeilla jo jonkin aikaa, mutta koskaan ei ole tuntunut olevan siihen aikaa. Nyt kuitenkin on tilanne, että aikaa ja siksi tämä kannattaisi käyttää hyväksi. Kokeilimme pari erilaista sessiota, joista ensimmäinen oli enemmänkin rentouttava noin 20 minuutin jakso. Sen aikana taisin jopa nukahtaa, kun tuolin kuusi kaiutinta rytmittivät unta sopivasti. Toisen jakson aikana tehoja vähän lisättiin ja kohdistettiin enemmän selän alueelle. Tunne oli jännä, välillä tuntui kuin olisi ollut jossakin mankelissa, kun ääniaallot kulkivat alhaalta ylös rytmin ja nopeuden vaihdellessa jakson aikana. Tarkoitus olisi kokeilla fysioakustista tuolia vielä joitakin kertoja nähdäksemme olisiko siitä jotain apua nykyisiin vaivoihin. Sunnuntaina coachi teki vielä pitkän ja rentouttavan hieronnan.

Viikolle kertyi fillarointia ja pari punttisalikäyntiä. Sunnuntaina laitoin kesäpyörän varastoon ja laitoin talvipyörän kuntoon alkavaa kautta varten. Myös auto tuli pestyä ja vahattua. Nyt sekin on valmis loskaa ja suolaa varten.

Kausi paketissa...taas

Tällä viikolla selvisi sitten sekin, miksi alaselässä tuntuu juostessa siltä kuin siellä olisi useampi puukko poikittain eikä kipu ole hellittänyt vaikka Ministä on jo useampi viikko aikaa. Mitään sanottavampaa kipua ei ole levossa, mutta yhtään ei selkä kestä juoksusta tulevia iskuja. Ei vaikka hiippailisi varpaillaan ja yrittäisi vältellä kosketusta maahan. Sen verran kuitenkin maan vetovoima vielä toimii, että jokaisen ponnistavan askeleen jälkeen tullaan maahan ennemmin kuin myöhemmin ja silloin kipua syntyy, varsinkin oikean jalan tullessa maahan.

Viikko sitten otettujen magneettikuvien tulokset tulivat tällä viikolla ja tuomio oli selvä. Ristiluussa on rasitusmurtuma, joka vaatii minimissään kolmen kuukauden juoksutauon. Voipi mennä pidempäänkin. Korvaavia harjoituksia saa tehdä sen mukaan mitä selkä kestää. Mutta ei juoksua tai sellaistakaan mistä vastaavia iskuja voisi tulla. Eli fillari taitaa tulla aika tutuksi tässä loppuvuoden aikana. Lisäksi nyt olisi aikaa tehdä sellainen vähän perusteellisempi voimaharjoitusjakso. Toivottavasti lumet tulee aikaisin tänä vuonna, koska hiihtäminen onnistuu hyvin. Omasta puolestani lumet voisivat tulla jo huomenna.

Juoksutauko tarkoittaa myös sitä, että loppukaudelle suunnitellut kisat jäävät auttamatta väliin. Ensi viikonlopulla Kolilla juostava Vaarojen Maraton sekä lokakuun lopun Mammuttimarssi jäävät siis tänä vuonna väliin. Se tarkoittaa myös sitä, ettei vuoden vaihteessa tarvitse osallistua ensi syksyn UTMB:n lähtöpaikkojen arvontaan.

Pari edellistä viikkoa ovat menneet fillaroinnin merkeissä. Ei mitään pidempää lenkkiä, mutta säännöllisesti lähes joka päivä. Tällä viikolla fillarikilsoja kertyi vajaat parisataa vaikka pari välipäivääkin mahtui viikolle. Mutta eihän tämä tosiaan niitä juoksukilsoja korvaa mitenkään.

Siiten taas pari kuvaa tämän päivän kävelyreissulta.

Ei ruokasieni

Ruskan värit järven rannassa

Ruskan värit jopa liikennemerkeissä

Valtavasti Tyrnimarjoja

Upea ruska Tuhkapensaassa

Supikoira takapihalla

Viides treeniviikko ihmetellen

Eivät ole asiat viikossa juurikaan muuttuneet. Lenkillepääsyä odotellaan edelleen, mutta vaiva tuntuu paranevan varsin hitaasti. Edellisestä oikeasta lenkistä on nyt kolme viikkoa aikaa. Sinä aikana ei ole tullut muuta kuin fillaroitua, mutta se ei kyllä korvaa niitä juoksukilometrejä. Alaselkä ei tällä hetkellä juurikaan kestä juoksusta tulevia iskuja, joten lajit joissa tätä ei ole sopivat tällä hetkellä parhaiten.

No kun ei voi kirjoittaa juostuista kilometreistä niin alla sitten kuvasatoa viikon varrelta. Kohta pitää varmaan muuttaa blogin nimikin enemmän luontoon ja vähemmän liikuntaan viittaavaan.

Aamuaurinko

Perjantaiaamuna työmatkalta. Vain pari lämpöastetta ja vesihöyryä nousi järven pinnasta.

Vaahterassa alkaa jo olla hienot ruskan värit.

Pihlajanmarjoja tulee tänä vuonna paljon. Taitaa ennakoida kylmää talvea.

Vielä jaksaa Lupiinit (tai ainakin yksi) kukkia syyskuun puolivälissä

Kärhöt kukkii edelleen syyskuussa. Aivan mahtava kukka.

Vanha linnunpesä

Olisko joku Tuhkelo?

Suppilovahveroita omalta pihalta

Ensi viikolla pitä tehdä päätös Kolin suhteen, lähteäkkö kokeilemaan vai jääkö sekin kisa väliin.

Neljäs treeniviikko lepäillen

Ei mene asiat aina niin kuin pitäisi. Viikonlopulle asetetut haaveet lenkille pääsystä olivat aivan liian aikaisia ja kokeilemani testilenkki loppui lähes alkumetreillä. Viikolla kävin fillarilla töissä kuten edelliselläkin viikolla. Tiistainen käynti kiropraktikolla helpotti asioita melko paljon, kun ristiluuhun saatiin vähän lisää liikkuvuutta. Se ei kuitenkaan vielä helpottanut juoksua vaan ainoastaan mahdollisti normaalimman kävelytyylin. Enää ei tarvinnut nilkuttaa eteenpäin, kuten olin tehnyt jo vajaan parin viikon ajan.

Lauantaina kokeilinkin sitten ensimmäistä testilenkkiä viikon aikana, mutta matolla tehty lenkki loppui jo parin sadan metrin jälkeen. Kipu alaselässä ja pakarassa ei ollut yhtään helpottanut eikä juoksemisessa ollut mitään järkeä. Viikonloppu menikin sitten pihahommien merkeissä.

Viikonloppuna kisattiin myös 24 tunnin MM- ja EM-kisat Puolan Katowicessä. Suomesta olikin mukana kaikkien aikojen kovin maajoukkue mukana arvokisojen karkeloissa. Odotukset olivat kovat niin naisissa kuin miehissä. Naisilla oli puolustettavanaan pronssia edellisistä EM-kisoista kahden vuoden takaa. Ihan sellaista ilotulitusta kuin viime kerralla ei nyt saatu koko joukkueen osalta, mutta osalla juoksijoista tulokset olivat loistavia. Endurancen Jari Tomppo juoksi uudet SE-lukemat 252,250 km ja hän onkin nyt ainut yli 250 kilometriä vuorokaudessa juossut suomalainen. Myös Endurancea edustavat Mari Toivonen ja Jaana Thorström ylittivät ensimmäistä kertaa 200 kilometrin rajan juoksemalla omat uudet ennätyksensä 203,435 km sekä 202,109 km. Onnittelut koko porukalle.

Harjoitusten osalta viikko oli erittäin vaisu, mutta luonnon edesottamuksia omalla pihalla oli sitäkin hienompi seurata.

Trumpettikukat (tai pasuunakukka) ovat kasvaneet lähes parimetrisiksi tänä kesänä.
Tosin kylmä kesä aiheutti sen, etteivät ne kukkineet lainkaan.

Omenasato on tänä vuonna todella runsas

Syksyn kisakalenterista tulee aikaisempaakin haastavampi, jos kohta ei päästä juoksukuntoon. Mutta vielä on toivoa.

Kolmas harjoitusviikko fillaroiden

Mennyt viikko ei sitten ollut ihan sitä mitä sen piti harjoitusohjelman mukaan olla. Viime lauantaina ärtynyt pakaralihas sekä alaselkä ovat vihoitelleet sen verran koko viikon ettei juoksemaan ole päästy. Vielä alkuviikosta elättelin toiveita juoksulenkistä viikonloppuna sekä osallistumisesta Nuuksion Classic maratonille, mutta torstaina tilanne alkoi selvitä, ettei juoksemaan olisi mitään mahdollisuuksia. Kävin kokeilemassa lyhyen testilenkin, mutta juokseminen oli enemmänkin sellaista hidasta köpöttelyä ja selkä tuntui siltä, ettei sillä kovinkaan pitkälle kannata juosta. Varsin harmillista, kun Nuuksion kisa järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, jolloin olisi ollut hienoa olla mukana.

Alkuviikko meni fillaroinnin merkeissä, joka onnistuu suht hyvin tällä hetkellä. Maanantaista keskiviikkoon tuli poljettua noin viisi tuntia fillarilla ja torstaina kävin kokeilemassa lyhyen testilenkin. Lauantaina poljin fillarilla ympäri Nuuksiota kameran kanssa. Mitään muuta tällä viikolla ei sitten tullutkaan tehtyä.

Maanantaina startannut PTL kisa sai hienon lopun suomalaisten Janne Marinin ja Juha Jumisko viedessä kisan voiton. Neljässä vuorokaudessa he taittoivat matkaa noin 290 kilometriä nousumetrejä kertyessä runsaat 22 000. Olosuhteet olivat tänä vuonna poikkeuksellisen kovat, kun viimeisenä aamuna lunta oli 30 cm Jannen ja Juhan lähtiessä matkaan. Raporttia saamme lukea toivottavasti mahdollisimman pian Jannenpoluilta. Tulosluettelo löytyy järjestäjien sivuilta. Myös UTMB osalta saatiin tulosluetteloon pohjaismaista väriä, kun Ruotsin Jonas Buud juoksi toiseksi. Sääolojen takia noin UTMB lyheni noin 100km mittaiseksi noususumman jäädessä kauas normaalista.
Tässä vielä poikien raportointia matkan varrelta videon muodossa:


Lauantaina juostiin tosiaan ensimmäinen Nuuksio Classic Trail Maraton, kuten virallinen nimi menee. Ilmoittautuneita oli 222, joista runsaat 200 lähti matkaan. Keli oli juoksemisen kannalta todella ihanteellinen, pilvistä lämpötilan ollessa noin 14-15 asteen lukemissa. Iltapäivällä alkoi jossain vaiheessa satamaan, mutta ei kuitenkaan mitään kovaa sadetta. Sen verran kuitenkin, että juuret ja kalliot kastuvat ja se tekee ne liukkaiksi juosta.

Lähdön tunnelmia

Naisten voittaja Nina Heiskanen

Miesten voittaja Jani Riissanen

Jussin tyylinäyte 27 kilsa kohdalta. Maalissa hienosti ajassa 4.22.

Loput 500+ kuvaa voi myös selata jos aikaa on. Kisan lopputulokset löytyvät täältä.

Viikonloppuna kisattiin myös Rogainingin 24h MM-kisat Tsekeissä. Alustavien tulosten perusteella sielläkin on saatu suomalaismenestystä, kun Eero Jäppinen ja Jukka Pinola ottivat MM-hopeaa. Jukkahan on ollut mukana Nuuksio Classicin järjestelyissä. Tässä vielä alustavat tulokset.

Ensi viikon ohjelma on vielä treenien osalta auki. Toiveissa olisi juoksulenkki mahdollisimman pian. Saa nähdä miten käy.