Motivaatio ja psyykkinen vahvuus

Jarmo Liukkonen avasi meille kaikille viikon Podcastissa mielen taitoihin liittyviä asioita.


Hänen PS-kustannuksen kirjassaan Psyykkinen vahvuus, voi tutustua tarkemmin aiheisiin harjoitusten kautta, ja ymmärtää syvällisemmin, mistä on kysymys.

Kuten hän kirjan johdannossa toteaa, jokainen mistä on ainutkertainen bio-psyko-sosiaalinen yksilö, ja meidän psyykkeemme rakentuu kaikesta meitä ympärivöistä maailmasta. Meillä on perinnöllisiä tekijöitä, mutta elämänkokemus ja asenne vaikuttavat taustalla. Kasvuympäristön merkitys on suuri, mutta itse väittäisin, että kuitenkin voimme myös itse tunnistamalla asiat ohjata asioita toiseen suuntaan. Meillä jokaisella on temperamentti, joka ilmenee, miten me reagoimme ympäristöön sekä omiin sisäisiin tiloihimme. Niillä me voimme itse hallita elämäämme ja vaikuttaa sosiaalisissa tilanteissa onnistumisiin. Pystymmekö keskittymään tai hallitsemaan tunteita, muutama esimerkki luetellaksieni. Psyykkisiä taitoja kannattaa tunnistaa ja harjoittaa, ei pelkästään vuorovaikutustilanteissa, mutta itsen kanssa olemisessa, harjoittelussa ja etenkin kilpailutilanteessa.

Kuten Jarmo kuvailee kirjassaan sivulla 19, suorituksen taustalla on monia vaikuttavia asioita. Mielenhallinta on tässä merkittävässä roolissa, ja harjoittelun myötä voimme oppia käyttämään mieltämme tehokkaammin.

Jarmo on kirjannut 5 avainta psyykkiseen vahvuuteen jotka ovat itseluottamus, motivaatio, vireystila, rentous ja keskittyneisyys. Yksinkertaista ja tuttua? Ja kuitenkin niin vaikeaa.

Podcastissa meidän pääpaino oli motivaatiossa. Jarmo kuvaa kirjassa motivaation hienosti: Motivaatio on monimutkainen ja dynaaminen prosessi, jossa yhdistyvät ihmisen persoonallisuus, tunteenomaiset ja järkiperäiset tekijät sekä sosiaalinen ympäristö. 

Kirjassa kuvataan sivulla 31 motivaation ilmenemismuotoja:

Motivaatiolla on Jarmon mukaan kaksi tehtävää meidän käyttäytymisessämme. Se toimii energiana lähteenä ja saa meidät toimimaan innokkaana. Sen lisäksi se suuntaa meidän käyttäytymistämme, ja toivottavaa on, että se olisi tavoitteen suuntaan. Kun pohdimme motivaatiota, kannattaa itseltä aina kysyä peruskysymyksenä MIKSI? Miksi juoksen? Miksi lähden lenkille? Miksi panostan tähän? Motivaatio innostaa meitä tekemään asioita sekä se suuntaa käyttäytymistämme tavoitteen saavuttamisen suhteen. Me voimme motivioitua ulkoisista asioista mutta nyt pureudumme sisäisen motivaation maailmaan, joka on kuitenkin pidemmälle kantava voimavara. Motivaatiota kannattaa opetella tunnistamaan ja tarkastelemaan, mitkä tekijät vaikuttavat taustalla. 

Kirjassa on konkreettia harjoituksia, ja jaamme tässä hänen Huolien hukkaputki-harjoituksen 

Jätä huolien murehtimiselle oma aikansa, älä anna sen häiritä keskittymistäsi. Kun mieleesi nousee jokin häiritsevä ajatus, kirjoita se ylös, jotta et unohda sitä. Hyvä keino on ottaa käyttöön jokin kannellinen purkki, ja kanteen voit liimata purkin nimen, vaikkapa ”huolien hukkaputki”. Siihen voit sitten laittaa paperilapun, johon olet kirjoittanut mielessäsi kytevän huolenaiheen. Näin tehtyäsi voit vapauttaa mielesi tästä alitajunnassasi päivystävästä kuormittavasta huolesta. Kun sinulla on aikaa, voit käydä lävitse kaikki huolien hukkaputkeen kerääntyneet asiat. Voit myös kirjoittaa huolenaiheita päiväkirjaan. Tulet huomaamaan, että aika on tehnyt tehtävänsä monelle huolelle tai huolesi ei ole toteutunutkaan. Siten voit poistaa osan huolistasi. Joidenkin huolien osalta tulet toteamaan, että itselläsi ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa asian toteutumiseen. Lopuksi voit valita sen huolenaiheen, jota ryhdyt toden teolla mielessäsi käsittelemään. Huolien hukkaputki auttaa siis sinua välttämään liiallista mielen kuormitusta useilla eri asioilla. Voit vapautua keskittymään kulloinkin edessäsi olevaan keskittymistä vaativaan tehtävään, sellaiseen, joka on sinun omassa kontrollissasi.