perjantai 20. heinäkuuta 2018

Viikko 28 ja NUTS Pallas

No olipas mahtava viikko ja viikonloppu. Ei pelkästään Suomen upein polkujuoksureitti Pallaksella tai hieno kisaviikonloppu monine kavereineen, mutta vieläpä kesän parhaat ja lämpimimmät kelit koko reissun ajan, niin ei voi taas olla kuin kiitollinen mahdollisuudesta tehdä juuri näitä asioita tässä ajassa.

Treenit ennen Pallakselle menoa olivat aika maltilliset, kun samalla olin viimeistä viikkoa töissä ja muutakin aktiviteettia sattui illoille. Ehdin oikeastaan tekemään vain yhden polkulenkin sekä pari pienempää lenkkiä ennen perjantaista matkapäivää. Perjantaina lensin Kittilään, josta olin varannut vuokra-auton seuraaville päiville. Siitä ajoin sitten Kittilästä Pallakselle poroja varoen ja laitoin teltan pystyyn seuraaviksi pariksi yöksi. Paikalla oli tuttuja ja tietysti NUTSin porukkaa perusmatkan huoltopistettä pystyttämässä. Ehdittiin muutama sana vaihtaa ennen kuin lähdin hetkeksi telttaan lepäämään.

Iltamaisemaa

Telttapaikka
Laitoin kellon soimaan kahdelta yöllä, kun laskin perusmatkan kärjen olevan Pallaksella niihin aikoihin. Tarkoituksena oli seurata kärjen huoltoa ja ottaa live-videota Trailrunning.fi fb-sivuille. Uni ei oikein tullut silmään ja nousin ylös jo hyvissä ajoin odottamaan kärkeä. Gepsi-seurannasta oli helppo ennustaa milloin kärki lähestyisi huoltoa. Vähän kahden jälkeen Jaakko tulikin reipasta vauhtia. Hän vietti huollossa runsaat kolme minuuttia ja jatkoi matkaa määrätietoisesti. Odottelin huoltoon vielä Anttia ja Tomia, jotka myös olivat edenneet alkumatkan reippaasti. Pieniä vatsaongelmia oli ilmeisesti ollut yhdellä jos toisellakin.


Puoli kahdelta yöllä

Pilvien takana vielä yksi valetunturi
Palasin teltalle nukkumaan, mutta unta en juurikaan sinä yönä saanut. Teltta oli kolmen metrin päässä juoksureitistä ja kuulin jokaisen ohi juoksevan askeleet. Seitsemän jälkeen nousin ja lähdin hotellille aamupalalle. Ei ehkä paras valmistautuminen omaan kisaan.

Auringonnousu Pallastunturilla
Aamupäivällä tunnelma kohosi mukavasti omaa juoksua odotellessa. Seurasin Pallaksen huollossa perusmatkalaisten edesottamuksia ja yritin siinä välillä auttaa parhaani mukaan. Samalla hain oman numerolapun kisatoimistosta sekä läpäisin hienosti kisavarusteiden tarkastuksen. Palasin vielä teltalle laittamaan juoksukamat päälle ja vein oman maalinjälkeisen huoltokassin Vuorenpeikoille. Kaikki oli valmista hyvissä ajoin ennen lähtöä.

Kisassa tarkoituksena oli yrittää kerätä taas ne 50 Buff-pistettä. Toisin kuin KK:lla taktiikkana oli lähteä maltillisemmalla vauhdilla ja sitä kautta ylläpitää vauhtia mahdollisimman hyvänä loppuun asti. Lopun tieosuudella voisi vielä hieman kohentaa vauhtia ja yrittää kerrankin olla konttaamatta maaliin. Taktiikkaa helpotti hieman lauantaille sattunut pilvinen keli, jolloin lämpötila ei nousisi ihan huimiin lukemiin kuten perjantaina. Toisaalta taktiikkaa ei helpottanut Henri Ansion mukanaolo. Todennäköisellä reittiennätyksen parannuksella ero Henkkaan ei saisi olla yli 25 prosenttia, joka tarkoitti loppuajan olemista runsaan 5,5 tunnin tuntumassa. Se olisi kyllä liian kova meikäläiselle hyvänäkin päivän. Mutta ehkä ei sellaiselle pöljälle päivälle.

Kisa lähti liikkeelle klo 12 ja suoralla nousulla Pallastunturille. Vauhti nousussa oli maltillinen kuten suunnittelin. Olin ottanut runsaasti nestettä mukaan, kun KK:lla aliarvioin sen kulutuksen. Taivaskeron jälkeen pääsin aloittamaan varsinaisen juoksun. Matka eteni mukavasti ilman suurempia huolia. Sijoitukset vähän vaihteli riippuen siitä mentiinkö ylä- vai alamäkeen. Oma alamäkijuoksu on sellaista varovaista hiipimistä, että osa porukasta loikkii pitkin askelin ohi. Ylämäessä meno taas tasoittuu. Hanneksen kanssa vauhdit tuntuvat menevän yksiin ja juoksemmekin yhdessä hyvää vauhtia ensimmäiset 25 kilometriä Hannukurun huoltoon. Täytin omat pullot sekä säiliön ja jatkoin menoa. Muutama sana vaihdettiin järjestäjien ja muiden juoksijoiden kanssa.

Letka ekassa nousussa. Kuva: All About Lapland


Jossain alkupätkällä. Kuva: All About Lapland


Matka jatkui Hanneksen kanssa. Jossain vaiheessa Hanneksen vauhti alkoi tuntumaan liian kovalta ja jouduin tekemään melkoisesti töitä siinä vauhdissa pysyäkseni. Parin kilometrin jälkeen oli pakko antaa periksi ja jouduin kävelemään seuraavan mäen. Käytin tilanteen hyväksi ja nautiskelin yhden energiapatukan. Meno ei paljoa nopeutunut ja kävelyäkin tuli enemmän. Hanneksen selkä näkyi edessä, mutta ei vaan ollut paukkuja jatkaa samaa vauhtia. Takaakin alkoi tulla porukkaa ohi.

Viimeinen nousu Pyhäkerolle oli taas tuskaisen hidas. Vaikka matka oli huomattavasti lyhyempi kuin 2015 tai 2016, kun olin juoksemassa perusmatkaa, niin nousu kesti varmaan yhtä kauan. Ei vaan ollut voimia. Lopulta Pyhäkerolta avautui näkymät Hetan kirkolle ja maaliin. Tosin siinä välissä oli vielä 15 kilsaa juostavana. Lisää porukkaa meni ohi lentämällä Pyhäkerolta laskiessa. Lopulta päästiin tielle ja sain siinä vähän paremman vauhdin päälle. Ei mitään lentämistä, mutta ei ihan konttamistakaan. Sain tehtyä jopa pari ohitusta, tosin saattoivat olla perusmatkalaisia. Maalissa kello näytti lähes puolta seitsemää eli olin tunnin myöhässä siitä pöljän päivän tuloksesta. Pisteiden valossa paljon jäi saavuttamatta.

Maalissa. Kuva Onevision.fi
Loppuilta meni kisakeskuksessa nauttien erinomaisesta lohikeitosta sekä useista virkistävistä juttutuokioista erinomaisten polkujuoksijoiden kanssa. Kuten KK:lla, viikonlopun parasta antia olivat tapaamiset muiden juoksijoiden kanssa. Kiitos taas siitä. Omalla teltalla Pallaksella olin vasta puolenyön jälkeen, kun bussikuljetukset lähtivät vasta palkintojenjaon jälkeen.

Juoksin kisan Salomonin uudella Sense Ultralla, jossa pohjan vaimennusta ja kivisuojaa on edelleen kehitetty. Tämä oli samalla testilenkki tällä tossulla UTMB:tä ajatellen. Nyt kisan jälkeen tuntuu, että tämä kenkä on ensimmäinen Salomonin kenkä, joka voisi itsellä toimia pidemmässä kivikkoisessa kisassa. Muut varusteet toimivat hyvin. Olin pakannut reppuun kaksi lötköpulloa sekä vesisäiliön. Käytin molempia ja homma toimi hyvin. Lyhyessä kisassa lötköpullot saa sullottua helpommin taskuihin, kun ne isot etutaskut ovat melko tyhjillään. Nestettä kului useampi litra, mutta varsinaista muuta energiaa en paljoa nauttinut. Tätä pitää ehkä vähän analysoida.

Onevision kuvat.
All About Lapland kuvat.
NUTS Flickr kuvat.
Tulokset.

2 kommenttia:

Antti kirjoitti...

Olen lukenut blogiasi useamman vuoden ja ehkä nyt viimeistään on aika kiittää näistä viikottaisista päivityksistä sekä asianmukaisista ja hienoista kuvista. Maanläheinen asenne sekä suhtautuminen omiin suorituksiin sekä itse juoksuun antaa tälle blogille miellyttävän positiivisen yleisvireen sekä antaa motivaatiota omiinkin (vaatimattomampiin) juoksemisiin.

Niin ja pahoittelut yöunien häiritsemisestä sekä onnittelut hienosta juoksusta!

StanleyPark kirjoitti...

Kiitos Antti!Aina on kiva kuulla palautetta blogista. Aika paljon lukijoita tällä on, joten se on aika mukavaa. Eikä omilla yöunilla niin väliä ollut. Nyt oli paljon lyhyempi kisa itsellä kuin teillä perusmatkalaisilla.

Hyviä kilsoja,
SP

Treeniyhteenveto 2023

Vuotta on vielä pari päivää jäljellä, mutta tässä vähän yhteenvetoa treeneistä (päivitetty 2.1.2024). Datat tulee Polar Flown puolelta: Koko...