tiistai 18. kesäkuuta 2013

Viikko 24 ja Jämsä-Jukolan tupla

Lähtökohta viikkoon oli melkoisen paljon helpompi kuin mitä sen alun perin piti olla. Edellisenä viikonloppuna ollut Perniön satanen oli lyhentynyt 40 kilsaan ja siitä palautuminen oli käytännössä tapahtunut kokonaan. Lisäksi kun mitään pahempaa vammaa ei ehtinyt tapahtua niin Jämsä-Jukolaan oli helppo valmistautua.

Viikon treenit olivat melko yksipuoliset, kun ainoat treenit tuli tehtyä fillarilla. Yhden juoksulenkin olin suunnitellut perjantaille, mutta päätin sitten olla juoksematta sitäkään, jotta viikonlopun tuplalle olisi kaikki paukut käytettävissä. Ainoastaan maanantain joogat ja tiistain kuntosali tuli tehtyä tuosta perustreeniohjelmasta. Jooga onkin tältä keväältä loppu, mutta kuntosalia voi tehdä mielensä mukaan. Toki joogaakin voi kotonakin tehdä vaikka liikkeiden tekeminen valvovan silmän alla on turvallisempaa.

Viikko huipentui sitten perinteiseen Jukola -viikonloppuun. Kisa käytiin tällä kertaa Jämsässä Retki-Veikkojen isännöimänä. Itsellä oli ohjelmassa kaksi osuutta, 3. osuus Peräkylän Ponnistuksen joukkueessa sekä ankkuriosuus Endurancen joukkueessa. Perinteisesti meillä Jukolaan kuuluu, että paikalla ollaan jo perjantaina pystyttämässä leiriä.
Perusleiri pystytetty perjantai-iltana, vielä on tilaa.

Lauantaina käytiin ensin Venlojen viesti, jossa IVO juoksi Suopursujen joukossa toisen osuuden. Viiden vuoden tauko Venlojen viestistä ei näkynyt yhtään vaan tuloksena oli varma suoritus. Tässä vielä linkki Suopursujen esittelyyn (by Niilos-mc & Ursa Minor).

IVO tyytyväisenä oman suorituksen jälkeen

Endurance ja PePo lähdössä kolmannelle osuudelle.

Pääsin metsään noin varttia yli kolmen yöllä ja päätin olla ottamatta lamppua lainkaan mukaan. Oli jo niin valoista, ettei lampulle olisi tarvetta kuin ihan lyhyen aikaa alussa. Kolmas osuus alkoi hankalasti. Heti ensimmäiselle rastille tuli juostua hieman liian vauhdikkaasti ja kun rastivälillä oli useita selkeitä maamerkkejä kuten teitä ja sähkölinjoja niin luotin liikaa helppoon suunnistukseen ja ajauduin aivan liikaa vasemmalle. Olin varmaan noin 300 metriä sivussa olevien talojen luona, kun sain vauhdin pysähtymään ja tehtyä suunnanmuutoksen. Sen jälkeen rasti löytyikin, mutta aikaa hukkaantui joitakin minuutteja. Toinen rasti löytyi hyvin, mutta kolmannella tuli taas pientä kiertoa. Sen jälkeen piti vähän rauhoittaa menoa ja keskittyä suunnistukseen tarkemmin. Loput rasteista meni ilman suurempia pummeja vaikka rastipisteet olivat todella tarkkoja. Kaikki rastit oli sijoitettu siten, että niitä ei nähnyt yhtään etukäteen vaan vasta juuri rastille tullessa. Jopa rastilippukin oli tulosuuntaan nähden piilossa. Muutamat kovemmat mäet oli pakko kävellä, kun piti hiukan varautua tuota ankkuriosuutta varten. Vihreää pusikkoa oli matkan varrella paljon ja siinä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin juosta ja kävellä letkassa vaikka itse olisi voinut pitää vähän parempaa vauhtia. Toisaalta sekin säästi hieman voimia seuraavaa osuutta varten. Loppuaika oli 1.57 ja matka 14,4 km. Gepsiä en muistanut ottaa mukaan. PePon tulokset.

Vaihtoon tultuani kävin syömässä keittoa ja vaihdoin puhtaat ja kuivat suunnistusvehkeet päälle. Tämän jälkeen ehdin lepäillä teltassa vajaan tunnin ennen kuin laitoin tossut jalkaan ja lähdin takaisin vaihtoalueelle. Ei ollut lainkaan sellaista fiilistä, että olisi haluttanut lähteä uudestaan metsään. Itse suunnistusta vastaan ei ollut mitään, mutta jotenkin maastosta ja siitä pusikosta oli jäänyt sellainen kuva, että mieluimmin olisin jäänyt vaan seuraamaan kisaa.
Oli aika hilkulla joutuisimmeko mukaan yhteislähtöön. Juhan väliaikoja seuratessa oli kuitenkin luottamus, että lopun nopeilla kankailla Juhalla vauhtia piisaa ja rastit löytyy. Näin kävikin ja vain pari minuuttia ennen vaihdon sulkeutumista pääsin aloittamaan ankkuriosuuden. Siinä tehtiin samalla historia, sillä koskaan aikaisemmin ei Endurancen joukkue ole pystynyt välttämään yhteislähtöä.

Heti kartan saatuani lähdin todella rauhallisesti juoksemaan kohti k-pistettä. Olo oli jotenkin epätodellinen, kun ajattelin edessä olevaa urakkaa. Ensimmäinen rastiväli näytti pitkältä, se oli melkein 2 kilometriä. Kroppa ei toiminut yhtään ja heti alussa oli tunne, että pistos iskee ihan kohta. Tarkoitus oli ottaa ensimmäiset rastit tarkemmin kuin edellisellä kerralla ja siinähän ei ollut mitään ongelmia, koska juoksuvauhti oli erittäin vaatimaton. Ihan sellaista perushölkkää alun kankailla. Koska vaihto suljettiin pian lähdettyäni pääsin alussa suunnistamaan pitkiä pätkiä ihan yksikseni. Aikaa yhteislähtöön oli se runsaat 15 minuuttia.

Alun rastit löytyivät ilman mitään pummeja. Osa rasteista oli samoja kuin kolmannella osuudella ja siitä oli selkeästi hyötyä. Lisäksi tein pari reitinvalintaa eri tavalla kuin kolmannella osuudella, kun en silloin ollut niihin ihan tyytyväinen. Jossain puolivälissä vasen polvi alkoi kipeytyä ja se alkoi häiritä jo juoksemistakin. En kuitenkaan ollut mielestäni lyönyt sitä mihinkään, mutta en myöskään ehtinyt tai uskaltanut tarkistaa vuotiko se verta. Kipu oli kuitenkin aika paha. Lopussa selvisi, että olin kiristänyt vähän liikaa uudet suunnistussukat ja se naru puristi polven alapuolelta jalkaa. Kipu helpotti heti kun maalissa löysäsin sukan. Lopussa alkoi tossu painaa melkoisesti ja jo ennestään rauhallinen vauhti hidastui. Viimeisillä rasteilla ankkuriosuuden juoksijoita oli useita ja yritin vaan roikkua mukana samassa letkassa. Karttaa ehdin vielä lukea, mutta en kovin perusteellisesti. Lopun rastit sujuivat edelleen ilman pummeja eikä kävelyynkään joutunut turvautumaan missään vaiheessa. Loppuviitoituksella ei paljon kiri enää irronnut vaan olin enemmänkin tyytyväinen urakan loppumiseen. Aikaa kului 2:04:15 ja matka oli 15,1 km. Gepsi oli tälläkin kertaa harmillisesti teltalla. Endun tulokset.
 
Jälkispekulaatiot karttojen palautuksen jälkeen
Loppuviitoituksella kohti maalia

Endurancen loppusijoitus oli 581 joka sekin on historian paras sijoitus. Vain kerran aikaisemmin olemme olleet 600 joukossa, se oli Salpa-Jukolassa Vehkalahdella 2011. Kisan jälkeen joukkueen innostus oli kovaa luokkaa ja suunnitelmat ensi vuoden Kuopio Jukolaan pyöräytettiin käyntiin.
 
Vihdoinkin maalissa. SP, James, 226, MBones ja Holle.
Tällä kertaa Jukola maasto oli enimmäkseen nopeakulkuista. Vihreät alueet olivat sitten todella tiheitä, mutta maastoon muodostuneita uria pitkin oli mahdollista pitää hyvää matkavauhtia niilläkin osuuksilla. Kolmannen ja viimeisen osuuden runko oli melko samanlainen muutamia rasteja lukuun ottamatta. Lisäksi ankkuriosuudella oli lopussa lisälenkki, jota kolmannella ei ollut. Polkuja tai teitä ei oikein voinut käyttää millään rastivälillä ja lähes ainut järkevä reitinvalinta oli juosta mahdollisimman suoraan rastilta toiselle. Edes pitkillä rastiväleillä ei ollut sellaista normaalia tie-vaihtoehtoa, jollainen on lähes aina mukana. Kiersin rasteja yhteensä lähes 60 ja niistä ainoastaan yksi näkyi selvästi ennen rastille tuloa. Muuten rasteista saattoi juosta ohi ihan parin metrin päästä, jos ei huomannut katsoa oikeaan suuntaan. Myös pusikkoa oli käytetty hyvin peittämään rasteja tulosuunnasta. Molemmilla juoksemillani osuuksilla oli neljä juomapistettä, joissa jokaisessa join urheilujuomaa mukista kahteen. Viikonloppuna ollut melko viileä keli pelasti ainakin osittain oman suorituksen. Helteessä käyty kisa olisi ollut monin verroin vaikeampi.

Ei kommentteja: