Viikko sitten juostiin Espoossa (Pakankylä - Velskola - Nuuksio - Pirttimäki) jo perinteinen Loppiaisrogaining. Tapahtuma järjestettiin jo neljännen kerran, mutta meille Tommin kanssa tämä oli vasta kolmas kerta mukana. Mukaan joukkueeseen olimme saaneet Juhan, jolla on erittäin vahva suunnistustausta.
Olimme liikkeellä juosten kuten suurin osa kisaan lähteneistä. Parina edellisvuonna juoksijoita haitanneet hulppeat lumikinokset eivät tänä vuonna haitanneet, kun metsässä oli enimmillän noin 10-15 senttiä lunta. Sekin lumi oli enimmäkseen aukeilla paikoilla, kun metsässä ei ollut kuin puolet tästä lumimäärästä. Sen sijaan kaikki ojat ja suot olivat täynnä vettä, joten niiden ylittäminen kastelisi jalat aivan varmasti.
Varusteet olivat melko normaalit. Ainut poikkeus oli neopren sukat, jotka olin vetänyt jalkaan. Lisäksi jäiselle alustalle paras tossuvalinta oli nastarit. Omat nastarit ovat vanhat ja mallia Icebug "Traktor". Hyvin ne kuitenkin hoitivat homman ja jalat pysyi lämpiminä koko reissun ajan. Selässä kulki vanha reppu, jossa oli 2 litraa urkkajuomaa ja muutama geeli. Geelejä en varsinaisesti olisi tarvinnut, mutta kun niitä on viime vuodelta niin paljon käyttämättä ja osa jo vanhentunut niin pitihän niitä ottaa mukaan matkalle.
Ainut uusi varuste tällä kertaa oli uusi otsalamppu. Olin hankkinut dealextremestä uuden ledi-lampun, jota mainostettiin 900 lumenin lamppuna. Hankinta meni aika viime tippaan, kun paketti tuli kotiin vain kaksi päivää ennen Loppiaista.
Reittisuunnittelussa päädyttiin kiertämään karttaa vastapäivään aloittaen kartan pohjoispäästä. Reissu lähti hieman hapuillen liikkeelle. Ekalle rastille (#22) lähestyttiin ylämäkeen jonossa kävelleen. Porukka oli paljon. Taisi siinä melkein kaikki kävellä parin metrin päästä jyrkänteen alla ollutta rastia ja jatkaa aina jyrkänteen päähän asti. Siinä pari minuuttia hapuilua ja takas alarinteeseen, josta rasti löytyi. Seuraava rasti (#33) löytyi jo paremmin vaikka rinteessä ei menannut okein löytyä hyvää juoksurakoa. Kolmannen rastin (#24) jälkeen Juhalla oli sen verran meno päällä, että jäimme suosiolla Tommin kanssa jatkamaan matkaa vähän rauhallisempaan tahtiin. Siitä edettiin sittten ilman suurempia hakemisia rastit 45, 35, 56, 49, 36, 29, 53, 55, 48, 38, 59, 52. Vähän ennen 34:lle tuloa Tommi sanoi jatkavansa suoraan maaliin. Takana oli silloin noin 4 tuntia.
Jatkoin siitä sitten yksin 34, 43, 25, 42. Tässä vaiheessa alkuperäinen reittisuunnitelma oli jatkaa 26:lle, mutta koska valoisaa oli vielä jonkin aikaa päätin käydä nyt valoisan aikaan hakemassa vaikeamman 57. Pienen harhajuoksun jälkeen rasti löytyi hyvin. Siitä jatkoin 26, 39, 37 ja 32. Tässä taas alkuperäinen suunnitelma oli jatkaa etelään hakemaan kauimmaisia rasteja, mutta sinne ei nyt aika tulisi riittämään. Jatkoin siis 32:lta 51:lle. Tässä kohtaa olisi vielä voinut runtata etelään 41:lle, mutta ei ollut ihan sellainen fiilis. Sen sijaan jatkoin itään kohti maalia käyden 31:llä. Siitä sitten 30:lle, joka ei kuitenkaan ollut siinä kohta mihin se oli piirretty. En jäänyt sen pidemmäksi aikaa sitä hakemaan, kun tiesin olevan oikeassa paikassa. Kävin vielä 44:lla ja siitä sitten teitä ja sähkölinjaa pitkin maaliin. Jälkeenpäin kuulin, että rasti 30 oli ollut se bingo-rasti, joka oli jossain parin sadan metrin etäisyydellä rastipisteestä. Aikaa jäi maalissa vielä runsas puoli tuntia, mutta ei ollut sellaista fiilistä vetää ihan loppuun asti. Sen sijaan olin erittäin iloinen, että kunto kesti näinkin hyvin ja lantiossa ei tuntunut mitään kipuja. Jossain siinä viiden-kuuden tunnin kohdalla oli pientä väsymystä, mutta loppu tuli taas hyvin. Tosin matkanteko oli melko rauhallista. Oma gps oli huollossa, mutta kartasta mitattuna matkaksi tuli noin 41 km. Kartasta ei tällä kertaa ole kuvaa, kun unohdin sen jonnekin kisapaikalle. Hyvän kuvan kartasta saa kuitenkin Team Duron sivuilta. Tapahtuman tulokset löytyvät Fox Forcen sivuilta.
Uusi otsalamppu toimi loistavasti ja ei voi taas kuin ihmetellä, miten sitä on voinut tulla toimeen aikaisemmalla pari vuotta vanhalla Ledlenserin H7:lla. Ero on sananmukaisesti kuin yöllä ja päivällä.
Loppiaisviikon harjoitukset olivat muuten melko vähäiset, kun tunnit oli varattu rogainingiin. Ennen Loppiaista juoksin maanantaina matolla peruslenkin tehden lopussa 4x500 metrin vedot. Tiistaina juoksin vähän pidemmän kaavan mukaan kotiin runsaat pari tuntia ja keskiviikkona kävin fillarilla töissä. Torstai sekä Loppiaisen jälkeinen lauantai ja sunnuntai olivat lepopäiviä. Viikolle kertyi yhteensä 13,5 harjoitustuntia, juoksukilometrejä 77 km.
Kulunut viikko oli varattu palautumiseen Loppiaisrogainingista, mutta eipä sille nyt sen enempää tarvetta olisi ollut. En kuitenkaan muuttanut jo tehtyä suunnitelmaa paljoa. Maanantaina ja tiistaina juoksin töistä kotiin tehden maanantaina pienen lisälenkin. Keskiviikkona juoksin aamulla töihin, kun illaksi oli luvattu kunnon vesisadetta. Torstai olikin lepopäivä ja perjantaina juoksin matolla ensimmäisen VK-treenin pitkään aikaan. Alkuun 4 km verkkaa ja siitä sitten kiihdyttäen jokaisella kilometrillä. Kiihtyvävauhtisia kilsoja tuli yhteensä 9 viimeisen kulkiessa juuri ja juuri 4 min /km. Olipa ahdistavaa vauhtia tuo viimeinen veto ja huomaa vauhtiominaisuuksien kadonneen totaalisti. Loppuun vielä kilsa verkkaa. Lauantaina pidinkin sitten lepopäivän vaikka keli oli hieno ja olisi ollut mukava lähteä metsään juoskemaan. Sunnuntaina sitten kävin kiertämässä Nuuksiota runsaan puolentoistatunnin ajan. Alla vähän kuvasaldoa:
Huomenna alkaa varsinainen harjoitusjakso Sakuraa varten. Jaksoon mahtuu 11 harjoitusviikkoa, pari keventävää ennen kisaa sekä kisaviikko. Ihan viime talven ja kevään kaltaista jaksoa ei ole tarkoitus vetää, mutta kyllä tästäkin suunnitelmasta pitäisi harjoitustunteja kertyä. Jos kaikki menee kohdalleen pitäisi tuon 11 viikon aikana kertyä noin parisataa harjoitustuntia.
Olimme liikkeellä juosten kuten suurin osa kisaan lähteneistä. Parina edellisvuonna juoksijoita haitanneet hulppeat lumikinokset eivät tänä vuonna haitanneet, kun metsässä oli enimmillän noin 10-15 senttiä lunta. Sekin lumi oli enimmäkseen aukeilla paikoilla, kun metsässä ei ollut kuin puolet tästä lumimäärästä. Sen sijaan kaikki ojat ja suot olivat täynnä vettä, joten niiden ylittäminen kastelisi jalat aivan varmasti.
Varusteet olivat melko normaalit. Ainut poikkeus oli neopren sukat, jotka olin vetänyt jalkaan. Lisäksi jäiselle alustalle paras tossuvalinta oli nastarit. Omat nastarit ovat vanhat ja mallia Icebug "Traktor". Hyvin ne kuitenkin hoitivat homman ja jalat pysyi lämpiminä koko reissun ajan. Selässä kulki vanha reppu, jossa oli 2 litraa urkkajuomaa ja muutama geeli. Geelejä en varsinaisesti olisi tarvinnut, mutta kun niitä on viime vuodelta niin paljon käyttämättä ja osa jo vanhentunut niin pitihän niitä ottaa mukaan matkalle.
Ainut uusi varuste tällä kertaa oli uusi otsalamppu. Olin hankkinut dealextremestä uuden ledi-lampun, jota mainostettiin 900 lumenin lamppuna. Hankinta meni aika viime tippaan, kun paketti tuli kotiin vain kaksi päivää ennen Loppiaista.
Reittisuunnittelussa päädyttiin kiertämään karttaa vastapäivään aloittaen kartan pohjoispäästä. Reissu lähti hieman hapuillen liikkeelle. Ekalle rastille (#22) lähestyttiin ylämäkeen jonossa kävelleen. Porukka oli paljon. Taisi siinä melkein kaikki kävellä parin metrin päästä jyrkänteen alla ollutta rastia ja jatkaa aina jyrkänteen päähän asti. Siinä pari minuuttia hapuilua ja takas alarinteeseen, josta rasti löytyi. Seuraava rasti (#33) löytyi jo paremmin vaikka rinteessä ei menannut okein löytyä hyvää juoksurakoa. Kolmannen rastin (#24) jälkeen Juhalla oli sen verran meno päällä, että jäimme suosiolla Tommin kanssa jatkamaan matkaa vähän rauhallisempaan tahtiin. Siitä edettiin sittten ilman suurempia hakemisia rastit 45, 35, 56, 49, 36, 29, 53, 55, 48, 38, 59, 52. Vähän ennen 34:lle tuloa Tommi sanoi jatkavansa suoraan maaliin. Takana oli silloin noin 4 tuntia.
Jatkoin siitä sitten yksin 34, 43, 25, 42. Tässä vaiheessa alkuperäinen reittisuunnitelma oli jatkaa 26:lle, mutta koska valoisaa oli vielä jonkin aikaa päätin käydä nyt valoisan aikaan hakemassa vaikeamman 57. Pienen harhajuoksun jälkeen rasti löytyi hyvin. Siitä jatkoin 26, 39, 37 ja 32. Tässä taas alkuperäinen suunnitelma oli jatkaa etelään hakemaan kauimmaisia rasteja, mutta sinne ei nyt aika tulisi riittämään. Jatkoin siis 32:lta 51:lle. Tässä kohtaa olisi vielä voinut runtata etelään 41:lle, mutta ei ollut ihan sellainen fiilis. Sen sijaan jatkoin itään kohti maalia käyden 31:llä. Siitä sitten 30:lle, joka ei kuitenkaan ollut siinä kohta mihin se oli piirretty. En jäänyt sen pidemmäksi aikaa sitä hakemaan, kun tiesin olevan oikeassa paikassa. Kävin vielä 44:lla ja siitä sitten teitä ja sähkölinjaa pitkin maaliin. Jälkeenpäin kuulin, että rasti 30 oli ollut se bingo-rasti, joka oli jossain parin sadan metrin etäisyydellä rastipisteestä. Aikaa jäi maalissa vielä runsas puoli tuntia, mutta ei ollut sellaista fiilistä vetää ihan loppuun asti. Sen sijaan olin erittäin iloinen, että kunto kesti näinkin hyvin ja lantiossa ei tuntunut mitään kipuja. Jossain siinä viiden-kuuden tunnin kohdalla oli pientä väsymystä, mutta loppu tuli taas hyvin. Tosin matkanteko oli melko rauhallista. Oma gps oli huollossa, mutta kartasta mitattuna matkaksi tuli noin 41 km. Kartasta ei tällä kertaa ole kuvaa, kun unohdin sen jonnekin kisapaikalle. Hyvän kuvan kartasta saa kuitenkin Team Duron sivuilta. Tapahtuman tulokset löytyvät Fox Forcen sivuilta.
Uusi otsalamppu toimi loistavasti ja ei voi taas kuin ihmetellä, miten sitä on voinut tulla toimeen aikaisemmalla pari vuotta vanhalla Ledlenserin H7:lla. Ero on sananmukaisesti kuin yöllä ja päivällä.
Loppiaisviikon harjoitukset olivat muuten melko vähäiset, kun tunnit oli varattu rogainingiin. Ennen Loppiaista juoksin maanantaina matolla peruslenkin tehden lopussa 4x500 metrin vedot. Tiistaina juoksin vähän pidemmän kaavan mukaan kotiin runsaat pari tuntia ja keskiviikkona kävin fillarilla töissä. Torstai sekä Loppiaisen jälkeinen lauantai ja sunnuntai olivat lepopäiviä. Viikolle kertyi yhteensä 13,5 harjoitustuntia, juoksukilometrejä 77 km.
Kulunut viikko oli varattu palautumiseen Loppiaisrogainingista, mutta eipä sille nyt sen enempää tarvetta olisi ollut. En kuitenkaan muuttanut jo tehtyä suunnitelmaa paljoa. Maanantaina ja tiistaina juoksin töistä kotiin tehden maanantaina pienen lisälenkin. Keskiviikkona juoksin aamulla töihin, kun illaksi oli luvattu kunnon vesisadetta. Torstai olikin lepopäivä ja perjantaina juoksin matolla ensimmäisen VK-treenin pitkään aikaan. Alkuun 4 km verkkaa ja siitä sitten kiihdyttäen jokaisella kilometrillä. Kiihtyvävauhtisia kilsoja tuli yhteensä 9 viimeisen kulkiessa juuri ja juuri 4 min /km. Olipa ahdistavaa vauhtia tuo viimeinen veto ja huomaa vauhtiominaisuuksien kadonneen totaalisti. Loppuun vielä kilsa verkkaa. Lauantaina pidinkin sitten lepopäivän vaikka keli oli hieno ja olisi ollut mukava lähteä metsään juoskemaan. Sunnuntaina sitten kävin kiertämässä Nuuksiota runsaan puolentoistatunnin ajan. Alla vähän kuvasaldoa:
 |
| Mustalammella ei näkynyt vielä retkiluistelioita |
 |
| Purot eivät vielä ole kokonaan jäässä |
 |
| Parimetrisiä jääpuikkoja |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti