Tarkoituksena oli saada kasaan sellainen viimeinen reipas viikko ennen juhannuksen kisaa Belgiassa. Tuntitavoite oli asetettu kymmeneen ja mukaan piti saada vielä pari reippaampaa treeniä vaikka muu ohjelma tällä viikolla olikin aika tiukka. Lisäksi edessä oleva Jukola-viikonloppu tarkoittaa yleensä varsin lyhyitä yöunia tai jopa koko yön valvomista.
Maanantaina tein runsaan kahden tunnin peruslenkin metsässä. Tiistaina oli lepopäivä ja keskiviikkona kävin fillarilla töissä. Torstaina tein vk-treenin metsässä. Alkuun runsaat 4 km verryttelyä, jonka jälkeen runsaat 15 km metsässä reipasta vauhtia. Loppuun noin 3 km verryttelyt. Tätä lenkkiä en olekaan aikaisemmin juossut noin vauhdikkaasti. Perjantaina kävin taas Juhan käsittelyssä, joka keksi uuden ”kikan” kipeiden polvien hieromiseksi. Palaute polvilta tuli saman tien, kun rappusia noustessa normaali kipu oli hävinnyt kokonaan. Vau!
Perjantaina töiden jälkeen lähdimme ajelemaan kohti Mikkeliä, jonne pystytimme illansuussa Endurancen leirin. Vettä satoi jonkin verran vielä lauantaiaamuna, mutta sen jälkeen keli kirkastui. Oma osuuteni tämänvuotisessa Jukolan-viestissä oli juosta kolmantena. Ratamestari oli tehnyt rohkean vedon ensimmäisen osuuden viestinviejille laatiessaan radan siten, että ensimmäiselle rastille oli matkaa yli neljä kilometriä ja rasti oli kaikille sama! Reitinvalintavaihtoehtoja oli jälkeenpäin katsottuna ainakin pari erilaista. Olisi ollut hienoa päästä kokemaan tämänkaltainen aloitus.
Oma suoritus alkoi hyvin. Pääsin metsään kolme varttia aikaisemmin kuin olin etukäteen laskenut. Täten hyvälle otsalampulle oli käyttöä edelleen pimeässä metsässä. Ensimmäiset rastit löytyivät nopeasti. Hyvä alku suunnistuksessa on tärkeää oikean tunnelman löytämiseksi. Maasto oli varsin rikkonainen teiden ja polkujen risteillessä pitkin metsää. Ainut isompi pummi tuli osuuden puolessavälissä, jossa rasti sijaitsi ison hakkuuaukean takana varsin tiheässä metsässä. Jostain syystä olin kaartanut hieman liiaksi oikealle ja ajautunut pois varsinaiselta uralta. Paikallistaminen kesti arviolta nelisen minuuttia. Loput rastit meni ok lukuun ottamatta yhdellä väärällä hajontarastilla käyntiä. Ennen toiseksi viimeistä rastia joutui suoralla reitinvalinnalla ”kahlaamaan” leveän ojan yli. Kuivempaa alustaa olisi voinut hakea oikealta polun kautta, mutta en reitinvalintaa tehdessä huomannut edes koko ojaa. No, siinä tuli kahlattua sitten vyötäröä myöden vauhdin loppuessa kesken ilmalennon. Karttaa joutui putsaamaan ihan tosissaan, jotta siitä mitään sai selvää. Aikaa tuolla 14,7 km matkalla meni 1.55 h keskisykkeen jäädessä 158:aan. Joukkueemme tulos löytyy täältä ja kuvia täältä.
Sunnuntaina kotiin tultuamme oli univaje sitä luokkaa, että ei ollut mitään järkeä lähteä enää lenkille vaikka ohjelmassa sellainen vielä olikin. Laitettiin vaan tavarat kuivumaan ja nukkumassa oltiin jo ennen ilta kahdeksaa. Viikkotunnit jäivätkin hieman runsaalla tunnilla vajaaksi. Molemmat suunnitellut reippaat lenkit sain kuitenkin tehtyä.
3 kommenttia:
Kuvista päätellen hauskaa oli Jukolassa.
Ainakin sijoitus oli ihan mallikas, parannusta monta pykälää viime vuotiseen verrattuna !
Mitäs vaivaa sulla polvissa on ollut ? Mulla polven sisäsyrjälle paikantuva kipu, lisäksi pientä turvotusta...
Jukola meni oikein hyvin ja sijoitus parani viime vuodesta mukavasti. Vaikka ei sillä sijoituksella niin väliä.
Polvet on pitkään olleet se heikoin lenkki. Pitää vaan lämmitellä hyvin. Eivät kuitenkaan ole toistaiseksi turvonneet.
Vauhdikasta Juhannusta.
Lähetä kommentti