Talvi on saapunut ihan toden teolla myös tänne Etelä-Suomeen, kun torstaina satoi taas mukavasti lunta. Nyt sitä on virallisen mittauspisteen mukaan 35 cm verran. Pakkastakin on ollut koko viikon ja parhaimmillaan pitkälti yli 10 asteen.
Tämä viikko oli treeniohjelman viimeinen viikko tässä kolmannessa jaksossa. Yhteensä jaksoja suunnitelmassa on viisi, joista siis kolme on nyt pulkassa. Tämän jälkeen jäljellä on vielä kaksi neljän viikon jaksoa.
Maanantai alkoi perinteisesti työmatkafillarilla sekä iltapäivällä tunnin joogalla. Illalla ajelin taas pienen lisälenkin pyöräteitä pitkin. Alkuperäinen suunnitelma oli kiertää fillarilla Solvallan kautta, mutta pyörätietä ei sinne suuntaan oltu aurattu ja lyhyen kokeilun jälkeen luovutin huomattuani lenkin vaativuuden. Vaikka lunta ei ollut pyörätiellä kuin 15 cm, mutta kun osa siitä oli ajotieltä aurattua niin jotenkin siinä oli vaikeaa pysyä pystyssä. Ihan puuterilumessa ajo onnistui hyvin.
Tiistaina oli synttäripäivä. Sain coutsilta lahjaksi uniikin vyön, jonka soljessa on omia voimasanoja. Vyön on tehnyt koruseppä Anu Ek. Kävimme Turussa ja kotiin tullessa ei puhti enää riittänyt hypätä juoksumatolle. Tunnin lenkki matolla jäi tekemättä ja päivästä tulikin kokonainen lepopäivä. Keskiviikkona ohjelmassa oli aamulla tunnin mattolenkki, jonka lisäksi kävin illalla juoksemassa runsaan parituntisen poluilla. Parin päivän tauko lumisateissa oli saanut polut hyvään kuntoon. Illalla alkoikin sitten luvattu lumisade ja kova tuuli.
Torstaina jouduin jättämään salitreenin väliin työkiireiden takia, mutta illalla juoksin lumisohjossa kotiin töistä. Edellisestä juoksulenkistä töistä kotiin onkin aikaa. En ole juossut tätä väliä varmaan sitten viime syksyn. Tämä siitä syystä, että ensin oli juoksutaukoa ja sen jälkeen välttelin kovalla alustalla juoksua.
Perjantaille olin suunnitellut pidemmän lenkin. Ajatuksena oli tehdä hieman pidempi lenkki kuin pari viikkoa aikaisemmin ollut Loppiaisroga, mutta huomattavasti pienemmillä tehoilla. Lisäksi tarkoitus oli käydä kokeilemassa menoa Solvallan käyräkartalla. Meinasin ottaa selkään tavallista isomman repun, mutta coutsi lupautui tulla huoltamaan puolimatkassa.
Lähdin liikkeelle heti etäpäivän päätteeksi. Juoksin Haukkalammen kautta Solvallaan. Matkalla oli parit mukavat hakkuuaukot ja metsäosuudet ja saavuin Solvallaan vasta 2,5 tunnin jälkeen. Metsässä oli paljon eläinten jälkiä ja kaksi isompaa lintua (teeri?) lähti lentoon ihan vierestä oltuaan lumen alla kiepissä. Solvallassa kaivoin repusta käyräkartan ja lähdin sen kanssa rämpimään metsään. Mitään sen tarkempaa suunnitelmaa ei ollut vaan etenin vaan kalliolta toiselle yrittäen pysyä mukana kartalla. Ihan helppo se ei ollut pimeässä ja lumessa.
Pakkanen oli sen verran reipasta, että juomasäiliön letku oli jäätynyt ja nestettä ei ollut saatavana muuta kuin pari puolen litran pulloa. Syötävää oli hyvin mukana ja vaikka karkit ja suklaat oli aika jäässä niin kyllä ne kuitenkin suussa sulivat. Repussa olleet Clifin keksit maistuvat hyvältä ja olivat myös pehmeämpiä kovassa pakkasessa.
Viiden tunnin kohdalla coutsi tuli tienvarteen vastaan ja sain täydennettyä reppuun lisää syötävää ja lämmintä juomaa. Vaihdoin samalla uuden nestesäiliön reppuun ja jätin pienet pullot kokonaan pois. Ajatus oli hörppiä juomaa tarpeeksi useasti, ettei letku jäätyisi. Karjalanpiirakat maistuivat muuten erityisen hyviltä. Jätin isomman otsalampun huoltoon kun siitä alkoi iso tehoakku hyytymään. Sen verran pakkanen oli sitä repussa puraissut. Jatkoin matkaa pienemmällä lampulla ja vara-akun laiton hanskan sisään lämpimään.
Jatkoin lenkkiä pohjoiseen kohti Salmea. Polut olivat edelleen pöperöiset, mutta muutama kilsa ennen Salmea vaihdoin poluilta ulkoilureitille, joka oli aurattu. Meno helpottui hieman auratulla tiellä. Siitä sitten käynti Salmessa ja käännös kohti kotia. Tavoite yhdeksän tunnin lenkistä ei täyttynyt ilman Siikajärven kiertämistä, joten kiersin vielä sen ennen paluuta. Olin kotona vähän puoli yhden jälkeen yöllä, joten lenkillä kului runsas yhdeksän tuntia ja matkaa kertyi 53 kilsaa. Olipa taas hyvä pitkä treeni kohti kevättä. Tämä oli nyt neljäs pitkä treeni.
Sen verran oli lauantaina väsymystä, että varsinaista treeniä en tehnyt. Kotiaskareiden lomassa käytiin coutsin kanssa tekemässä kävelylenkki. Sunnuntaiaamuna Polarin ortostaattinen testi ilmoitti etten ole vielä palautunut pitkästä lenkistä. Vuorossa oli kuitenkin polkulenkki mahtavassa aurinkoisessa ulkoilukelissä. Hetken kesti että kone lähti käyntiin, mutta runsaan kolmen tunnin lenkki poluilla ja osin umpihangessa kulki todella hyvin.
Viikko jäi pari tuntia vajaaksi, mutta tuo onnistunut pitkä lenkki kuitenkin kuittaa sen. Nyt kasassa on 11 viikkoa harjoitusohjelmasta ja kahdeksan viikkoa jäljellä ennen parin viikon mittaista viimeistelyä. Ilman tuota parin viikon flunssaa jakso näyttäisi ihan hyvältä. Ensi viikko on kevyt ja sitten jatketaan taas, loppukirillä.
Tämä viikko oli treeniohjelman viimeinen viikko tässä kolmannessa jaksossa. Yhteensä jaksoja suunnitelmassa on viisi, joista siis kolme on nyt pulkassa. Tämän jälkeen jäljellä on vielä kaksi neljän viikon jaksoa.
Maanantai alkoi perinteisesti työmatkafillarilla sekä iltapäivällä tunnin joogalla. Illalla ajelin taas pienen lisälenkin pyöräteitä pitkin. Alkuperäinen suunnitelma oli kiertää fillarilla Solvallan kautta, mutta pyörätietä ei sinne suuntaan oltu aurattu ja lyhyen kokeilun jälkeen luovutin huomattuani lenkin vaativuuden. Vaikka lunta ei ollut pyörätiellä kuin 15 cm, mutta kun osa siitä oli ajotieltä aurattua niin jotenkin siinä oli vaikeaa pysyä pystyssä. Ihan puuterilumessa ajo onnistui hyvin.
Tiistaina oli synttäripäivä. Sain coutsilta lahjaksi uniikin vyön, jonka soljessa on omia voimasanoja. Vyön on tehnyt koruseppä Anu Ek. Kävimme Turussa ja kotiin tullessa ei puhti enää riittänyt hypätä juoksumatolle. Tunnin lenkki matolla jäi tekemättä ja päivästä tulikin kokonainen lepopäivä. Keskiviikkona ohjelmassa oli aamulla tunnin mattolenkki, jonka lisäksi kävin illalla juoksemassa runsaan parituntisen poluilla. Parin päivän tauko lumisateissa oli saanut polut hyvään kuntoon. Illalla alkoikin sitten luvattu lumisade ja kova tuuli.
Synttärilahja |
Torstaina jouduin jättämään salitreenin väliin työkiireiden takia, mutta illalla juoksin lumisohjossa kotiin töistä. Edellisestä juoksulenkistä töistä kotiin onkin aikaa. En ole juossut tätä väliä varmaan sitten viime syksyn. Tämä siitä syystä, että ensin oli juoksutaukoa ja sen jälkeen välttelin kovalla alustalla juoksua.
Perjantaille olin suunnitellut pidemmän lenkin. Ajatuksena oli tehdä hieman pidempi lenkki kuin pari viikkoa aikaisemmin ollut Loppiaisroga, mutta huomattavasti pienemmillä tehoilla. Lisäksi tarkoitus oli käydä kokeilemassa menoa Solvallan käyräkartalla. Meinasin ottaa selkään tavallista isomman repun, mutta coutsi lupautui tulla huoltamaan puolimatkassa.
Lähdin liikkeelle heti etäpäivän päätteeksi. Juoksin Haukkalammen kautta Solvallaan. Matkalla oli parit mukavat hakkuuaukot ja metsäosuudet ja saavuin Solvallaan vasta 2,5 tunnin jälkeen. Metsässä oli paljon eläinten jälkiä ja kaksi isompaa lintua (teeri?) lähti lentoon ihan vierestä oltuaan lumen alla kiepissä. Solvallassa kaivoin repusta käyräkartan ja lähdin sen kanssa rämpimään metsään. Mitään sen tarkempaa suunnitelmaa ei ollut vaan etenin vaan kalliolta toiselle yrittäen pysyä mukana kartalla. Ihan helppo se ei ollut pimeässä ja lumessa.
Pakkanen oli sen verran reipasta, että juomasäiliön letku oli jäätynyt ja nestettä ei ollut saatavana muuta kuin pari puolen litran pulloa. Syötävää oli hyvin mukana ja vaikka karkit ja suklaat oli aika jäässä niin kyllä ne kuitenkin suussa sulivat. Repussa olleet Clifin keksit maistuvat hyvältä ja olivat myös pehmeämpiä kovassa pakkasessa.
Viiden tunnin kohdalla coutsi tuli tienvarteen vastaan ja sain täydennettyä reppuun lisää syötävää ja lämmintä juomaa. Vaihdoin samalla uuden nestesäiliön reppuun ja jätin pienet pullot kokonaan pois. Ajatus oli hörppiä juomaa tarpeeksi useasti, ettei letku jäätyisi. Karjalanpiirakat maistuivat muuten erityisen hyviltä. Jätin isomman otsalampun huoltoon kun siitä alkoi iso tehoakku hyytymään. Sen verran pakkanen oli sitä repussa puraissut. Jatkoin matkaa pienemmällä lampulla ja vara-akun laiton hanskan sisään lämpimään.
Coutsi oli ottanut untuvatakin tietysti tauolle mukaan |
Gaitterit jäässä kun kastelin ne ojassa |
Valmiina jatkamaan |
Jatkoin lenkkiä pohjoiseen kohti Salmea. Polut olivat edelleen pöperöiset, mutta muutama kilsa ennen Salmea vaihdoin poluilta ulkoilureitille, joka oli aurattu. Meno helpottui hieman auratulla tiellä. Siitä sitten käynti Salmessa ja käännös kohti kotia. Tavoite yhdeksän tunnin lenkistä ei täyttynyt ilman Siikajärven kiertämistä, joten kiersin vielä sen ennen paluuta. Olin kotona vähän puoli yhden jälkeen yöllä, joten lenkillä kului runsas yhdeksän tuntia ja matkaa kertyi 53 kilsaa. Olipa taas hyvä pitkä treeni kohti kevättä. Tämä oli nyt neljäs pitkä treeni.
Sen verran oli lauantaina väsymystä, että varsinaista treeniä en tehnyt. Kotiaskareiden lomassa käytiin coutsin kanssa tekemässä kävelylenkki. Sunnuntaiaamuna Polarin ortostaattinen testi ilmoitti etten ole vielä palautunut pitkästä lenkistä. Vuorossa oli kuitenkin polkulenkki mahtavassa aurinkoisessa ulkoilukelissä. Hetken kesti että kone lähti käyntiin, mutta runsaan kolmen tunnin lenkki poluilla ja osin umpihangessa kulki todella hyvin.
Viikko jäi pari tuntia vajaaksi, mutta tuo onnistunut pitkä lenkki kuitenkin kuittaa sen. Nyt kasassa on 11 viikkoa harjoitusohjelmasta ja kahdeksan viikkoa jäljellä ennen parin viikon mittaista viimeistelyä. Ilman tuota parin viikon flunssaa jakso näyttäisi ihan hyvältä. Ensi viikko on kevyt ja sitten jatketaan taas, loppukirillä.
2 kommenttia:
Terve, Mikke!
Ite tykkään pitää reppua takin sisällä talvella. Pysyy letkut ja eväät sulina. 😀🙋♂️👍 Mahtava meininki sulla reeneissä. Hyvää touhua. #isopeukku
Moi Onni, mulla on kanssa välillä reppu takin sisällä juurikin tuosta syystä. Jotenkin se oli nyt niin täyteen pakattu ja pullea, etten saanut sitä mahtumaan sinne. Oli liikaa evästä mukana :-)
Lähetä kommentti