Vuoden toinen viikko alkoi viime kesästä jääneellä kesälomapäivällä. Se tulikin vietettyä kotona vähän rästihommia tehden. Digiboksin johdot ovat kulkeneet vuoden verran olohuoneen poikki, mutta nyt siihen tuli loppu ja nekin saatiin siististi pakettiin listojen alle. Iltapäivällä vielä valoisaan aikaan lenkki Nuuksiossa. Vasen polvi tuntui vieläkin turvonneelta Sysikalliosta. Kai se jossain vaiheessa helpottaa vaikka juostessa se ei haittaa.
Tiistaina oli taas perinteinen Loppiaisrogaining, jossa tällä kertaa oltiin liikkeellä coachin kanssa kahdestaan. Keli oli aika erilainen kuin edellisinä vuosina. Pakkasta oli noin 15 astetta, mutta lunta metsässä oli vain pari senttiä. Juuri sen verran, että lumeen jäi kulkemisesta jäljet.
Suunnittelussa olimme värvänneet ulkopuolista apua, kun Virva oli mukana miettimässä rataa. Sopiva reitti löytyi, mutta tavaroiden kanssa meinasi tulla vähän kiire. Emitin nollauskin piti vielä ehtiä tehdä ja kengännauhat olivat vielä auki siinä vaiheessa, kun lähtö tapahtui. Suurin osa kisaajista oli suunnitellut hakevansa pohjoispuolen rastit ensin. Ei muuta kuin muiden perään vanhan Porintien pohjoispuolelle.
Olimme suunnitelleet yli 40 kilsan reitin, mutta oikoja oli useita. Alun reitti oli 24-59-38-46-32-56-45-54-55-43-37. Peltojen ylitykset oli ohjeissa kielletty, mutta kisapaikalla siihen tuli tarkennus, että niitä saikin käyttää.
Kuljimme alun pari ensimmäistä rastia rauhassa, jääden juosten liikkeelle lähteneistä melko nopeasti. Kolmannella rastilla huomasimme, että juomasäiliön letku oli jäätynyt vaikka sen oli yrittänyt puhaltaa tyhjäksi. Jouduimme laittamaan letkun repun sisään, jotta se sulaisi ja sitä pystyisi käyttämään. Se tarkoitti kuitenkin, että juominen vaati erillisen tauon pitämistä ja repun avaamista.
Juominen melko harvakseltaan tarkoitti sitä, että juoksutossu ei ollut kovalla syönnillä ja jouduimme turvautumaan kävelyyn normaalia enemmän. Muuta tankkausta kuten keitetyt kananmunat ja geelit ja patukat saimme syötyä suunnitelman mukaan. Ekaa kertaa kokeiltavana ollut Leaderin BareBar maistui hyvältä eikä jäätynyt lainkaan kuten muut patukat ovat tehneet näissä keleissä. Geelit sen sijaan olivat melkoisen kohmeista tahnaa.
Suunnistus sujui 1:20 000 mittakaavan kartalla hyvin. Kartan laatu edellisiin vuosiin verrattuna oli parantunut huomattavasti ja nyt kartasta pystyi erottamaan kaikki karttamerkit ilman suurennuslaseja. Rasti 45 oli todella hienossa paikassa lammen rannassa. Alla pari kuvaa.
Seuraavalle rastille #54 menimme suoraan Hauklammelta kallioiden päältä suunnalla ja pam, suoraan rastille. Yhtään muita jälkiä ei siitä suunnasta nähty. Rastilta #43 rastille #37 oli pitkää tiepätkää. Siinä kohtaa piti laittaa vähän lisää vaatetta, kun aurinkokin alkoi laskemaan. Rastille #52 lähestyttäessä piti laittaa jo lamput päähän. Olimme tässä vaiheessa noin pari kilometriä aikataulua jäljessä. Pimeän tultua homma ei yleensä muutu helpommaksi. Seuraavalla rastilla #28 päätimme hakea yhden ylimääräisen rastin #58, koska se oli aika lähellä ja joutuisimme todennäköisesti kuitenkin lyhentämään alkperäistä reittiä loppupäästä. Rasti löytyi hyvin kuten myös seuraava #53. Sitten tulikin kisan ainut pummi. Tulimme seuraavalle rastille #41 suoraan metsän läpi, kun se kartassa näytti niin helpolta. Lisäksi välissä oli vielä pelto, joka helpotti paikallistamista. Rastipisteen kohdalla oli kuitenkin useita pieniä mäkiä ja emme löytäneet niiden joukosta sitä oikeaa. Olimme jo lähdössä polkua pitkin pois, kun löytyi iso ura, joka sitten veikin suoraan rastille. Siinä oli vähän tuuria matkassa. Tästä eteenpäin päätimme lähteä suorinta tietä maaliin. Se kuitenkin tarkoitti, ettei matkalla ollut yhtään uutta rastia. Jälkeenpäin voisi sanoa, että ainakin tuo #51 olisi ollut niin lähellä, että se olisi kannattanut hakea. Maalissa aikaa jäi vajaa puoli tuntia käyttämättä. Alla kartta, jossa rastit sekä kulkemamme reitti
Vaikka juoksu ei tänään kulkenutkaan niin hauska ja hieno tapahtuma tämä taas kerran oli. Ja hyvät järjestelyt, kiitokset siitä.
Loppuviikko meni parin lyhyemmän lenkin ja fillaroinnin merkeissä. Voimatreeniä tuli tehtyä brikettisäkkien kannon muodossa. Sunnuntaina tein Nuuksiossa peruslenkin, joka olikin lopulta aika raskas. Uutta lunta oli yön aikana satanut ainakin parikymmentä senttiä ja sitä riitti maastossa hyvin.
Tiistaina oli taas perinteinen Loppiaisrogaining, jossa tällä kertaa oltiin liikkeellä coachin kanssa kahdestaan. Keli oli aika erilainen kuin edellisinä vuosina. Pakkasta oli noin 15 astetta, mutta lunta metsässä oli vain pari senttiä. Juuri sen verran, että lumeen jäi kulkemisesta jäljet.
 |
| Coachi valmistautumassa Sirpan kanssa |
 |
| Heinästien Peurat |
Olimme suunnitelleet yli 40 kilsan reitin, mutta oikoja oli useita. Alun reitti oli 24-59-38-46-32-56-45-54-55-43-37. Peltojen ylitykset oli ohjeissa kielletty, mutta kisapaikalla siihen tuli tarkennus, että niitä saikin käyttää.
Kuljimme alun pari ensimmäistä rastia rauhassa, jääden juosten liikkeelle lähteneistä melko nopeasti. Kolmannella rastilla huomasimme, että juomasäiliön letku oli jäätynyt vaikka sen oli yrittänyt puhaltaa tyhjäksi. Jouduimme laittamaan letkun repun sisään, jotta se sulaisi ja sitä pystyisi käyttämään. Se tarkoitti kuitenkin, että juominen vaati erillisen tauon pitämistä ja repun avaamista.
Juominen melko harvakseltaan tarkoitti sitä, että juoksutossu ei ollut kovalla syönnillä ja jouduimme turvautumaan kävelyyn normaalia enemmän. Muuta tankkausta kuten keitetyt kananmunat ja geelit ja patukat saimme syötyä suunnitelman mukaan. Ekaa kertaa kokeiltavana ollut Leaderin BareBar maistui hyvältä eikä jäätynyt lainkaan kuten muut patukat ovat tehneet näissä keleissä. Geelit sen sijaan olivat melkoisen kohmeista tahnaa.
Suunnistus sujui 1:20 000 mittakaavan kartalla hyvin. Kartan laatu edellisiin vuosiin verrattuna oli parantunut huomattavasti ja nyt kartasta pystyi erottamaan kaikki karttamerkit ilman suurennuslaseja. Rasti 45 oli todella hienossa paikassa lammen rannassa. Alla pari kuvaa.
 |
| Coachi leimaamassa |
 |
| Kuva meikäläisestä meni vähän huti |
Seuraavalle rastille #54 menimme suoraan Hauklammelta kallioiden päältä suunnalla ja pam, suoraan rastille. Yhtään muita jälkiä ei siitä suunnasta nähty. Rastilta #43 rastille #37 oli pitkää tiepätkää. Siinä kohtaa piti laittaa vähän lisää vaatetta, kun aurinkokin alkoi laskemaan. Rastille #52 lähestyttäessä piti laittaa jo lamput päähän. Olimme tässä vaiheessa noin pari kilometriä aikataulua jäljessä. Pimeän tultua homma ei yleensä muutu helpommaksi. Seuraavalla rastilla #28 päätimme hakea yhden ylimääräisen rastin #58, koska se oli aika lähellä ja joutuisimme todennäköisesti kuitenkin lyhentämään alkperäistä reittiä loppupäästä. Rasti löytyi hyvin kuten myös seuraava #53. Sitten tulikin kisan ainut pummi. Tulimme seuraavalle rastille #41 suoraan metsän läpi, kun se kartassa näytti niin helpolta. Lisäksi välissä oli vielä pelto, joka helpotti paikallistamista. Rastipisteen kohdalla oli kuitenkin useita pieniä mäkiä ja emme löytäneet niiden joukosta sitä oikeaa. Olimme jo lähdössä polkua pitkin pois, kun löytyi iso ura, joka sitten veikin suoraan rastille. Siinä oli vähän tuuria matkassa. Tästä eteenpäin päätimme lähteä suorinta tietä maaliin. Se kuitenkin tarkoitti, ettei matkalla ollut yhtään uutta rastia. Jälkeenpäin voisi sanoa, että ainakin tuo #51 olisi ollut niin lähellä, että se olisi kannattanut hakea. Maalissa aikaa jäi vajaa puoli tuntia käyttämättä. Alla kartta, jossa rastit sekä kulkemamme reitti
Vaikka juoksu ei tänään kulkenutkaan niin hauska ja hieno tapahtuma tämä taas kerran oli. Ja hyvät järjestelyt, kiitokset siitä.
Loppuviikko meni parin lyhyemmän lenkin ja fillaroinnin merkeissä. Voimatreeniä tuli tehtyä brikettisäkkien kannon muodossa. Sunnuntaina tein Nuuksiossa peruslenkin, joka olikin lopulta aika raskas. Uutta lunta oli yön aikana satanut ainakin parikymmentä senttiä ja sitä riitti maastossa hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti